Loman viimeinen etappi oli Gili Trawanganin saari. Jouduin lähtemään saarelle ilman Tiiaa ja etsimään hotellin itsekseni. Saavuttuani puolen tunnin venematkan jälkeen saarelle koitin saada kyytiä hotellille. Koska saarella ei ole autoja hevosvaunutaksi on ainoa vaihtoehto. Hevosvaunujen kuljettajat yrittivät saada minusta irti aivan liian suuria summia ja päätin kävellä hotellille. Kävelin hotellille yli kolme kilometriä kiroten itsekseni jossain ihme pöpelikössä repun ja ison matkalaukun kanssa, hiki valui ja kuumuus vei voimat totaalisesti. Lopulta pääsin perille ja pääsin kirjautumaan sisään. Huone oli ihanan viileä ja siellä oli toimiva suihku, ah. Suihkun jälkeen rojahdin pehmeälle sängylle ja rentouduin. Illallisen nautin hotellin merenrantaravintolassa.
Istuin aamiaisella, kun yllätyksekseni tapasin yksikseen matkustavan suomalaisen tytön, jonka kanssa jäimme juttelemaan. Kävi suureksi ihmetyksekseni ilmi, että tämä tyttö oli opiskellut kotipaikkakunnallani. Kuinka pieni maailma! Tiiakin liittyi seuraamme saavuttuaan aamuveneellä saarelle ja päätimme viettää päivän yhdessä. Vuokrasimme hotellilta pyörät ja lädimme seikkaillen kiertämään saaren ympäri!
Lähdimme takaisin Balille lauantaina. Vene lähti vasta iltapäivällä, joten aikaa jäi shoppailuun, lounaan nauttimiseen ja meressä uimiseen ennen lähtöä. Venematka vei noin puolitoista tuntia. Jouduin koko ajan katselemaan horisonttiin matkapahoinvoinnin välttämikseksi, mutta nyt siitä oli jopa oikeasti hyötyä ja iloa nähdessäni delfiinin hyppivän aalloissa! Kiljaisin innostuksesta ja herätin kaikki kanssamatkustajat. Kaunis näky, josta tulin niin hyvälle mielelle.
Auto jo odotteli meitä satamassa Padang Bailla. Jatkoimme matkaa kohti Jimbarania yli kaksi tuntia. Huh voin sanoa, että kyllä väsytti kaiken reissaamisen jälkeen. Sunnuntaikin meni aivan rentoillessa uima-altaalla. Mutta pakko myöntää, että oli aivan huippu reissu josta jää hienot muistot!
Katriina
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti